Pussukka vol.2

Taisi pitkä hiihtolenkki ihanassa auringonpaisteessa antaa sen verran voimia, että sain kaivettua ompelukoneen esille. Valmistui vihdoin ja viimein pussukka tai itse asiassa penaali siskolle.

Kangaskauppojen ja tavaratalojen alelaarit on parhaita paikkoja "jämäkankaiden" ostoon. Tämänkin penaalin kangas taisi irrota 3 eurolla tuollaisesta laarista ja kyllähän siitä tekisi vielä monen monta pussukkaa.

Ei vieläkään täydellistä jälkeä, mutta kyllä tämä versio on jo parempi kuin edeltäjänsä. Harjoittelua lisää siis!

Tärkeä hääkortti

Hitsin hitsi, kun ei tänne ehdi edes saada tuotoksia esille. Tai no, ei ehdi tekemäänkään mitään.
Kiva, että täällä jaksaa joku silti käydä välillä kurkkimassa.

Minulla on tämä yksi hääparille sopiva leima, joten väkisinkin kaikista hääkorteista tulee melko samantyylisiä. Mutta laitan tämän nyt esille jo senkin takia, että tämä on tärkeä kortti. Tämä meni isoveljelleni ja hänen vaimolleen, kaverilleni. Kälykö hän nyt on? He onnelliset ovat tällä hetkellä ansaitulla häämatkalla toisella puolen maapalloa. Kuitenkin vielä kerran, onnea ja halauksia!

Makeanveden paloja

Vanhempani olivat luonamme viikonlopun. Äitini kanssa käytiin helmikaupassa etsimässä yhteen toiseen projektiin helmiä ja samalla hän valitsi mieleiset helmet kaulakoruun. "Makeanvedenpaloihin" äiti ihastui ja sopivia kavereita mietittiin hetki. Yksi vaihtoehto olisi ollut laittaa näihin hopeahelmet, mutta päädytiin riisin mallisiin makeanvedenhelmiin. Pyöreitä pieniä ei ollut, mutta näistä tuli ihan kivan näköiset näinkin. Helmet on pujotettu vaijeriin. Paloissa on ihana kiilto!

Hiirulaiset

Tämä kortti oli kyllä työn ja tuskan takana. Sen väkertämiseen meni melkein kaksi tuntia! En tahtonut millään löytää yhteensopivia papereita ja sitten aloin leikkimään noiden tekstien kanssa.
Enkä ole oikein varma lopputuloksestakaan... Tarkoitus oli tehdä kaksi erilaista hieman erisävyisinä, mutta se nyt jäi. Tämä menee siskolle, jos vain kelpaa :)

Olen kyllä huomannut, että kortteja ei pidä hioa ja tuijottaa liian kauan. Seuraavana päivänä ne voivat näyttää jo huomattavasti paremmilta.

Tämän kortin söpö House Mouse-leimasin on odottanut jo kauan pääsyä korttiin.

Vuoden ensimmäinen

...blogimerkintä siis.
Viime viikolla pääsin pitkästä aikaa helmien kimppuun.Kamera jäi jouluna koti-kotiin, joten pääsin nyt vasta ottamaan kuvat.

Sain tämän korvakorun helmet kiitos-pussukasta tilauksen mukana. Uskoisin näiden olevan lasihelmiä, jotka on päällystetty helmiäisellä. Näissä on aivan ihana hehku. Kuvittelin korvikset mielessäni hieman runsaammiksi, mutta en vain löytänyt sopivia kavereita tähän. Siis jatkan yksinkertaisella linjalla, lisänä hopeaa ja pienet makeanvedenhelmet. Ei monimutkaista, mutta aloitellaan varovasti :)

muoks. Helmiliina korjasi, että nämähän ovatkin simpukankuorta. Kiitos tästä!

Uuden vuoden kunniaksi muokkasin hieman blogin ulkoasua. Aloitetaan uusi vuosi "puhtaalta pöydältä".

Rauhallista joulua!

Ihanaa, rentouttavaa ja rauhallista joulua kaikille lukijoille ja täällä piipahtaville!
Ja mikäli en tämän vuoden puolella tänne ehdi, hyvää uutta vuotta!

Tontuille tarvetta?

Viime tinkaanhan tämä jäi, liiankin. Tajusin vasta perjantaina, että keskiviikkona 15. päivä on laitettava kortit menemään, jotta ne saa halvemmalla postimaksulla lähetetttyä. Oltiin viikonloppu poissa, joten pääsin vasta nyt kirjoittamaan tätä postausta.

Aiemmassa postauksessa esiintynyt "Tomera-Tonttu" on siis mieheni piirtämä ja ajattelin arpoa halukkaille muutaman tontun. Jos näin myöhään löytyy vielä halukkaita.

Onko siis tontuille vielä vientiä? Jos saan tänään ja huomenna klo 14 mennessä halukkaiden osoitteita, voin laittaa muutaman tontun huomenna postiin. Tontut taitaa kyllä olla perillä vasta keskiviikkona. Jos haluat osallistua pieneen arvontaa, laita pikemmiten yhteystietosi osoitteeseen eronen_henna (ät) hotmail.com, sekä tähän kommentti, jotta osaan kurkata toiseen sähköpostiini. Katsotaan sitten monelle tonttuja riittää.

Kuvassa näkyy käytetyt materiaalit. Paperi Cansonin 250 g ja Pelikan tussimuste.
Itselläni on pari Promarkeria ja Copic Ciao-värikynää. Jostain syystä Promarkerilla väritettäessä muste levisi, mutta Copiceissa en huomannut samaa ongelmaa. Tämä tiedoksi.

ps. Maaret, koska laitoit viestiä jo edellisen postauksen yhteyteen, laitatko yhteystietosi niin pistän postia :)